Luukku 5 – Kysymyksiä ja vastauksia | 3/4

Nyt mun luotto alkaa palaamaan siihen, että osaan jossain kohtaa varmasti vielä nukkua oikein. Nyt on nukuttu n. 23-06, ja se on ihan hyvä merkki. Enkä tainnut edes herätä yöllä kertaakaan!

Aamupalaa syödessäni tossa äskettäin aloin miettimään, että mä en luultavasti tänään kerkeäis hirveen paljoa myöhempää kirjottaa tätä blogimerkintää, joten se on pakko tehdä nyt. Meen tänään töihin klo 12, ja en osaa vielä sanoa koska oon pääsemässä kotiin. Tänään pitää siivota vähän isommin, koska illalla on nuorisoteatterin puurojuhla. Ja en tiedä, että tarvitaanko mua siellä puurojuhlissa muuten, mutta pitäähän siihenkin varautua.

Ja koska en jaksa alkaa näin aamusella muuta miettimään, niin mietitään noita kysymyksiä taas. Kattelin, että sieltä on tulossa ihan mielenkiintoisia kyssäreitä, joten saadaan aivot varmasti käyntiin niiden parissa – toivottavasti ainakin. Sen pidemmittä puheitta:


1. Menettäisitkö mieluummin kaikki vanhat muistosi kuin menettäisit kykysi luoda uusia muistoja?
– Mä en todellakaan halua luopua mun vanhoista muistoista, joten tähän ei ole kun yksi oikea vaihtoehto. Vaikka ei sekään kuulosta mitenkään hyvältä ajatukselta.. Silti, arvostan mun muistoja ja haluan pitää niistä kiinni.

Ja mä olen aika varma, että olen vastannut tähän kysymykseen jotakuinkin ihan samalla tapaa ehkä viime vuoden joulukalenterissa. Jotenkin olisi semmoset muistikuvat.

2. Onko mahdollista tietää totuutta ennen totuuden haastamista?

– Nyt täytyy sanoa, että en täysin ymmärrä kysymystä. Hmm. Kyllä kai maailmassa on totuuksia, joita ei tarvitse mitenkään haastella? Vai onko? Tää oli ehkä ihan liian monimutkainen ajatus näin aikaiseen aamuun. Vastaan; Kanada.

3. Onko pahin pelkosi koskaan toteutunut?

– Mä väittäisin, että mun pahin pelkoni on ihan pienestä asti ollut murtovarkaat. Ja näitä mä en ole koskaan tavannut, joten mun pahin pelko ei ole toteutunut. Ja hyvä niin. Ja sit mun pahin pelko on myös korkeet paikat ja hämähäkit, mutta ne on mun mielestä järjenvastaisia pelkoja ja niihin ei tarvitse mennä.

Ja toki se pahimmista pahin pelko on oikeesti menettäminen, mutta siihen mä en taas halunnut mennä. Ja koska en voinut mennä ns. helpoimman kautta, niin piti tehdä mahdollisimman monimutkainen vastaus.

4. Muistatko sen hetken viisi vuotta sitten, kun olit todella järkyttynyt? Onko sillä enää väliä?

– Mä en usko, että sillä on enää mitään väliä, koska mä en muista mitään järkytystä 5 vuoden takaa.. Mutta tämmösenä blogikonkarina mä voin avata tuolta sivulta vuoden 2014 ja katsoa mitä olen sinne kirjottanut..

Ja mä kävin vähän tutkimassa, mutta ei siellä ollut mitään järkytyksiä. Ehkä mä en ole järkyttynyt 5 vuotta sitten mistään.

5. Mikä on onnellisin lapsuuden ajan muistosi? Mikä tekee siitä niin erityisen?

– Mä en todella osaa vastata tähän mitään yhtä tiettyä, mutta mä väitän, että mä olin onnellisimmillani sillon kun asuttiin koko perhe omakotitalossa aika kaukana kaikesta hälinästä. Mä muistan sen tosi värikkäänä ja onnellisena aikana, joten se on mun onnellisin lapsuuden muisto.

Sieltä poismuutto sitten jotenkin muutti kaiken, vaikka ei se elämästä yhtään sen huonompaa tehnyt (kyl se vähän). Se vaan oli yhden ajanjakson loppu ja uuden alku.

6. Millaisena hetkenä olet viimeksi tuntenut olevasi liekeissä?

– Näitä tilanteita ei ole paljoa.. Ehkä väittäisin, että viimesin tilanne menee johonkin vuoden taakse ja Mun Maailma-teatterityöpajaan. Joskus oli joku harjotus, jossa mä vaan yhtäkkiä päätin luopua mun kaikista rajoista ja lähteä täysillä mukaan. Se oli niin mahtava fiilis, mutta en ole sen jälkeen sitä taas oikein osannut tehdä..

7. Jos ei nyt, milloin?

– Miksi tehdä tänään mitään semmosta, minkä voi hyvin jättää huomiselle? No eikai, ei tietenkään saisi ajatella noin. Jos ihan totta puhutaan, niin tällä hetkellä mulle juurikin toi nyt voisi olla ihan oikea vaihtoehto. Paljon on asioita tekemättä ja pitäisi saada aikaan. Eli just nyt, eikä myöhemmin.

8. Jos et ole vielä saavuttanut sitä, mitä sinulla on menetettävää?

– Nyt nää kysymykset menee hieman oudoiksi.. Pitääkö tässä itse päättää mitä tällä haetaan? Ehkä pitkäaikaisin unelmani on vielä toteutumatta joo, ja tottakai se aina pelottaa, että se ei jostain syystä toteudu edes tavalla tai toisella..

9. Oletko koskaan ollut jonkun kanssa puhumatta mitään ja silti tuntenut, että olet juuri käynyt elämäsi parhaan keskustelun?

– En. Hmm.. Tai siis kyllä on ollut tilanteita kun hiljaisuus on ollut paljon parempi vaihtoehto kun sanoa jotain, mutta eikai ne.. Tai no joo, miksei ne voisi olla myös elämän parhaita keskusteluita. En vaan oo koskaan ajatellut asiaa, joten ehkä pysyttelen vastauksessani; en.

10. Miksi uskonnot, jotka tukevat rakkautta, aiheuttavat niin paljon sotaa?

– Pitäiskö mun selvittää tämä asia tässä ja nyt? Hmm.. Uskonnot on siitä jänniä asioita, että jos voisin ne poistaa silleen, ettei kukaan kärsi, niin tekisin sen heti. Ja tavallaan mä silti tahtoisin itse uskoa johonkin. 

Mutta jos uskonto aiheuttaa sotaa, niin en usko sen missään vaiheessa tukevan rakkautta.. Sillon priorisoidaan ihan väärin ja se ei voi olla hyvän ja rakastavan uskonnon perusta. Asiat voi tehdä oikein ja ne voi tehdä väärin, ja väkivaltaiset asiat on aina väärin.

Siinäpä ne. Siellä oli mukana kyllä hyvin hämmentäviä kysymyksiä näin aamuun, mutta kaikkeen tuli vastattua mahdollisimman hyvin. 

Hmm.. Mä huomaan nyt olevani ehkä enemmän jumissa kun mitä olin alottaessani tämän. Ehkä tämmönen kysymys/vastaus-tehtävä ei ole vastaheränneenä se kaikista paras ratkaisu.. Vaikka mä ajattelin, että tää herättäis tai ainakin virkistäisi aivot jotenkin.. Mutta ei, nyt tuntuu lähinnä jumiselta. Ehkä kysymykset oli vääränlaisia.

Ja ennen kun unohdan, niin pitää taas lisätä linkki sinne mistä kysymykset on peräisin; hidastaelamaa.fi.

Nyt aivojumisena on hyvä lähteä tähän päivään.. Eh.. Pitää kyllä jatkossa pyrkiä etsimään aamuihin vähän kevyempiä kysymyksiä.

Terveisin,

Tekko