16. joulukuuta 2019

Luukku 16 – Tämäkin päivä aikalailla


Tää näyttää nyt olevan enemmän sääntö kun poikkeus, että alan kirjottamaan tätä vasta kello 20 jälkeen. Periaatteessa se on hyvä, koska se vähän kertoo siitä, että aktiviteettia on riittänyt – tai ainakin oon pitänyt itseni kiireisenä.

Joo, elikkäs.. Viime yö meni valvoessa. Mä en tajua, että miten siinä pääsi sitten niin taas käymään. Olin pehkussa suhteellisen aikaisessa vaiheessa, mutta uni ei vaan tullut silmään. Se on jotenkin aina vähän huonompaa toi mun nukkuminen jos Eira on yövuorossa, että kai silläkin oli taas oma osuutensa asiaan.

Saatoin mä siis yöllä nukahtaa noin pariksi minuutiksi, sitten silmät räpsähti lautasiksi ja olin virkeämpi kun aikoihin. Tosi kummallista ja typerää. Kello 5 aamulla mä sitten päätin luovuttaa yrittämisen kanssa; aamukahvia keittämään siispä.

Aamukahvin jälkeen sitten kaupan kautta töihin, ja varmasti oikein rattoisa päivä tiedossa. En jotenkin usko, että toi tauti oli oikeesti vielä sitä mieltä, että työt oli mikään loistava idea. Mä siellä kuurasin lattioita ja mun olo muuttu jossain kohtaa tosi huonoksi. Hikoilin yhtäkkiä kuin pieni eläin. Pidin pienen tauon ja hetken päästä pystyin taas jatkamaan tovin.

Onneks tuolla oli loppunut opetus jo, koska nyt mun poissaolo ei ollut aiheuttanut sinne mitään ihan mahdotonta kaaosta – ja kai siellä joku on ottanut vastuuta siivoomisesta mun poissaolon aikana. Hölmöä sanoa, mutta oli kiva tulla sairastelun jälkeen siistiin työpaikkaan, jonka siisteydestä yleensä minä vastaan..

No, nyt suoritan siellä mun henkilökohtaista loppusiivousta tämän viikon keskiviikkoon asti ja sitten lähdetään kohti uusia tuulia, joista ei vielä mitään tietoa.


Töiden jälkeen tosiaan kotiin ja mulla oli vain yksi ajatus; nukkumaan. Päiväunien suhteen meiän sohva on oikein mainio kapistuis, koska en osaa nukkua siinä kun noin tunnin-parin mittaisia pätkiä. Ja niin kävi, nukuin noin kaksi tunnin mittaista pätkää ja hyppäsin siitä sitten muka-virkeänä pystyyn ja suoraan suihkuun.

Vähän evästä naamaan ja aikaa kuluttamaan tavalla tai toisella. Nyt se tapa oli taas The Sims 4, koska mulla on taas The Sims 4-kausi päällä, enkä voi pelaamiselle mitään.


Vähän aikaa siinä sitten pelailtuani mä päätin mennä herättelemään Eiraa. Hetken päästä Eira nousikin aamukahville ja oltiinkin juteltu, josko lähettäisiin shoppailemaan sen jälkeen. Tämä tapahtui.

Haluaisin käyttää tässä kohtaa jo lausetta "osteltiin viimeisiä joululahjoja", mutta valehtelisin jos niin lausuisin. Ihan hyvä edistysaskel tuo oli kaikenkaikkiaan, mutta multa puuttuu vielä parikin asiaa. Eiralle ehkä vielä jotain ekstraa ja sitten pari ihmistä tarvitsee vielä myös jotain ekstraa.. Joten vielä pitää kaupoilla pyöriä.


Napattiin viimeisestä kaupasta, joka tänään oli Tokmanni, juomat mukaan. Otin pienen pullon Spriteä, koska siinä oli -30%-lappu. Autossa avasin pullon ja haistoin heti, että kaikki ei ole kunnossa.. Siinä oli herranjestas mukana kurkkua! Sitruunan, limetin ja kurkun makuinen virvoitusjuoma. Ja siis ei, ehdoton ei. Mä olen joskus juonut jotain hyvää virvoitusjuomaa, jossa oli mukana kurkkua, mutta toi oli kaukana siitä. Kun tosta ottaa huikan, niin suun täyttää alkuun se ihanainen Spriten maku, mutta jälkimaku on julmetun paha kurkku. En tiennyt, että kurkku voi olla paha, mutta tossa se on julmetun paha.

Oonkin siis yrittänyt ottaa siitä vaan pitkiä huikkia, jotta en joutuisi siihen jälkimakuun törmäämään enää kovin usein. Silleen toi toimii, koska tarvii irvistellä vähemmän, eikä rahat menneet aivan hukkaan. Jatkossa aion kyllä tarkistaa monesti, että Spriteni ei sisällä kurkkua, sen verran ei jatkoon-kamaa tää oli.


No, mä haaveilin, sillon kun Eiraa kävin herättelemässä, että pääsisin itse tänään klo 20 aikaan sänkyyn yrittelemään unta.. Ja.. Tässä mä kirjottelen blogia vielä 20:52 ja mulla on vielä tekemistä. Tän saan tästä purkkiin ihan kohta ja julkaistuakin, mutta sitten pitää päästää koira ulos ja.. Oho, no ei tässä hirveesti ole tekemistä. Koira ulos, sen jälkeen pistelen ääntä kohti hieman ravintoa ja sitten vihdoin pääsen sänkyhommiin.

Mun täytyy kyllä jossain kohtaa alkaa pohtimaan uusia termejä kaikkiin uneen ja sängyssäoloon liittyen, koska ne kuulostaa ehkä välillä hieman vääriltä. Sairaana mä muun muossa väkisinmakasin ja nyt mä olen menossa sänkyhommiin.. Koska unihan on siis hommaa, jota tehdään sängyssä, joten se on sänkyhommaa.. Ja kun mennään tekemään sänkyhommaa, niin mennään sänkyhommiin.. No, ei näitä kannata lähteä ainakaan enää selittelemään. Täältä ei kohta enää pääse pois.

Nyt äkkiä pois täältä, eli huomiseen!

Terveisin,
Tekko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)