Kuvien lisääminenkin oli yllätävän kivutonta. Joka päivä tuli jotain ja se onnistuikin paremmin kun tämä blogiputki. Mä aina näiden putkien loputtua sanon, että "voi olla, että mä jatkan samaa tahtia edelleen", mutta en ole koskaan vielä jatkanut. Nyt en enää edes lupaa. Nyt palaan siihen vanhaan totuttuun tapaan, joka tarkoittaa siis sitä, että fiiliksen mukaan lisäillään asioita. Niin kuvien kun bloginkin suhteen.
Laitetaanko se kesäkuuputken viimeinen kuva tähän väliin? No, saitte ylipuhuttua.
Se ei taaskaan ollut kuva, vaan se oli kuvat. Halusin tehdä vähän isomman päivityksen kun oli kuitenkin kyse viimeisestä päivästä. Ja samalla tosiaan mun synttäreistä. Tiesittekö, että mulla oli tänään synttärit muuten?
Mä todennäköisesti tulen nyt kirjottamaan paljon samaa mitä noiden kuvien alla jo lukee, mutta käytetään taas se vanha sananlasku: kertaus on opintojen äiti.
Eli aamu alkoi tänään niin, että Eira halasi mut hereille. Toivotti hyvät huomenet ja kertoi tehneensä mulle aamupalaa. Mä en ole nopea heräämään, enkä paljon yleensä edes pidä heräämisestä, joten en ihan heti kyllä noussut. Kun vihdoin nousin, niin keittiössä tosiaan odotti aamupala ja kahvikin keitetty juuri ohjeideni mukaan. Ja aamupalan vieressä muutama lahjus! Eira oli ostanut mulle kumisaappaat ja uudet JBL:n nappikuulokkeet. Eiran äiti taas oli mennyt ostamaan mulle lihashuoltovasaran.. Huh huh. Kokeilin sitä ihan pienen hetken ja se kyllä tykittää aika kovaa.
Aamupalan jälkeen lähdettiin sitten siskoa auttamaan pienen muuttokuorman kanssa. Se tuli suhteellisen vikkelästi valmiiksi ja sitten mulla olikin tosiaan loppu päivä aikaa keskittyä olemaan 33-vuotias. No, ei tämä nyt niin erilaiselta tunnu.
Paljon on tullut onnitteluja ja olen niihin yrittänyt tavalla tai toisella reagoidakkin. Muutama vieras on tosiaan käynyt ja kakkuja on kehuttu. Toi voileipäkakku mitä tein.. Siis.. Se on uskomattoman hyvä. Se on heittämällä paras voileipäkakku mitä olen ikinä tehnyt. Harmi vaan, että mä en tosiaankaan osaa reseptiä kirjoittaa, koska maustaminen on mulla aina vähän semmonen, hmm, makuaisti edellä. En mittaile vaan laitan asioita asioihin ja maistan, totean yleensä hyväksi ja jatkan maustamista, kunnes maku on saavuttanut sen pisteen, että se muuttuu vaan pahemmaksi jos sinne jotain lisää. Sitten ei lisätä mitään.
Tän kakun suhteen tää mun tyyli on nyt vähän ikävä, koska mä en osaa tehdä enää ikinä samallaista kakkua, vaikka toi oli aika hemmetin hyvä kakku.
Ja siis jotta ei menisi ihan oman kakun kehumiseksi, niin siis ette usko.. Toi Eiran bravuuri mansikkakakku.. Se vaan toimii joka kerta! Kyllä siitä on tullut vähän semmonen tuote, että se jo kuuluu kesään ja yleensä nimenomaan mun synttäreihin. Varma onnistuminen.
Hmm, mulla alkaisi olla kiire syömään rullakebabia. Kyllä, tilattiin iltapalaa. Nää juhlapäivät on aina ruokailujen suhteen semmosia, että tulee syötyä huonosti koko päivä ja sitten se pitää korjata sillä, että syö vielä huonomman iltapalan. Tosi rasvaista mättöä.. No, siitä tunnistaa nykyään onnistuneen juhlapäivän kun pyörii yöllä tuskissaan.
Toivon, että mulla ei jää mitään kertomatta.. Hmm, Eiran sisko toi mulle kukkia ja kaljaa. Ville toi mulle kortin. Roni toi itsensä. Kaikki riittää ja osassa on jopa liikaa! Oli huippu päivä, vaikka se ei ihan mahdottomasti normaalista eronnutkaan.
Nyt ei mulla tosiaan muuta. Jos joku on oikeesti lukenut nämä kaikki ja jaksaisi vieläkin, niin iso kiitos! Ei se mulle näy kun numerona tilastossa, mutta mä olen otettu jos jotain on kiinnostanut lukea mun juttuja näin paljon. Varsinkin, kun näissä ei aina ihan hirveesti järkeä ole.
Tekisi mieleni sanoa, että huomiseen, mutta en sano. Sanon, että seuraavaan kertaan!
Terveisin,
Vesa-Matti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)